Facebook julkaisee oman rahan, Libran – pyrkii yhtenäiseen, globaaliin markkinaan

Nopeasti ajateltuna Facebookin oma virtuaalivaluutta Libra ei kuulosta kovin kummoiselta asialta. Kun hanketta rupeaa tutkimaan pintaa syvemmältä, kuoriutuu sieltä esiin kivijalka Facebookin uudelle kasvustrategialle.

Facebook on jo valmiiksi valtava kokonaisuus: viimeisimmän mittauksen mukaan 2,1 miljardia ihmistä käyttää jotain Facebookin tuotetta päivittäin. Ja luku kasvaa edelleen, vaikka uutiset ovat povanneet Facebookin alamäkeä ja nuorisokatoa jo pitkään.

Facebookin liikevaihto koostuu lähes pelkästään mainosmyynnistä. Miltei 60 miljardin USD:n liikevaihdosta 93 % syntyi mainoksista vuonna 2018. Vaikka mainosmyynti on kasvanut tasaisesti on se pitkällä aikajänteellä hauras kivijalka. Kasvua on vaikea ylläpitää loputtomasti mainosmyynnin varassa. Samalle rahalla on monta muutakin ottajaa, käyttäjäkunta vanhenee ja kehittyneissä, ostovoimaisissa maissa käyttäjiä poistuu palvelusta.

Taustavoimia

Kiinan johtava yhteisöpalvelu WeChat on noin 1,1 miljardilla käyttäjällään vielä verrattain pieni Facebookin rinnalla. Kun otetaan huomioon, että WeChat on käytössä lähes ainoastaan Kiinassa, saa asia uudet mittasuhteet. Lähes kaikki kiinalaiset käyttävät WeChatia mistä johtuen sillä on valtava monomarkkina – toisin kuin Facebookilla, joka on sirpaloitunut ympäri maailman.

Tällä kehityksellä on ollut myös suuria kansantaloudellisia vaikutuksia. WeChatin ympärille on kehittynyt valtava ekosysteemi, “Kiinan oma internet”, jossa yhdellä sovelluksella voit tehdä kaiken: etsiä ja ostaa tavarat ja palvelut, mutta ennen kaikkea myös maksaa ne. WeChatin maksu toimii täällä Pohjolassa kovin parjatuilla QR-koodeilla, ja monin paikoin Kiinassa käteisen käyttö on loppunut kokonaan. WeChat prosessoi maksuja 14 000 miljardin dollarin arvosta vuonna 2017. Se on yli 50 kertaa Suomen bruttokansantuote.

Tähän tähtää myös Facebook – mutta globaalissa mittakaavassa.

Kiinassa on käytössä yksi kieli, yksi lainsäädäntö ja yksi valuutta. Yhtenäinen palvelu- ja maksukokemus on tästä johtuen paljon helpompi rakentaa.

Lohkoketju mullistaa hajautettujen palveluiden rakentamisen

Lohkoketju on terminä haastava, koska sillä kuvataan samalla teknologiaa ja siihen liittyvää laajempaa, systeemistä ilmiötä. Voidaan sanoa, että lohkoketju on internetin versiopäivitys, jolla mahdollistetaan teknologian tasolla toimijoiden välinen luottamus ja arvon vaihdanta. 

Libran tavoite on olla globaali hajautettu maksujärjestelmä, jossa eri toimijoiden ei tarvitse tuntea toisiaan ja arvoa voidaan siirtää lähes reaaliaikaisesti huomattavan pienillä transaktiokustannuksilla.

Globaali yhteisö, joka toimii yhteisellä valuutalla

Tehdään pieni ajatusleikki. Muutetaan Facebook ja sen sisarsovellukset, WhatsApp, Instagram ja Messenger yhdeksi 2,2 miljardin ihmisen maanosaksi, jossa puhutaan samaan kieltä ja kaikki kaupallinen toiminta tapahtuu yhdellä valuutalla. Tämä Facebook-maanosa on samankokoinen kuin Kiina, Yhdysvallat ja EU yhteensä.

Tästä syntyvä maksamisen markkina on järkyttävän suuri. Mikäli Facebook onnistuu luomaan yhteisen maksujärjestelmän ja -markkinan sisälleen voi tällä olla samanlaisia seurauksia kuin Kiinassa on nähty. Facebookin sisälle voi rakentua markkina palveluntarjoajista, medioista, palveluista – mitä ikinä voikaan kuvitella. Lisäksi kaupat ja verkkokaupat voisivat ruveta hyväksymään FB:llä tehtyjä maksuja, mikä puolestaan edelleen moninkertaistaisi volyymit.

Facebookin ekosysteemi on ensimmäinen, joka on riittävän laaja mahdollistaakseen tämän kaltaisen kehityksen. Pullonkaulana on tähän mennessä ollut maksujärjestelmien hajanaisuus, hitaus, hinta ja regulaatio. Facebook ymmärsi jo varhain, että lohkoketjuteknologia voisi olla ratkaisu tähän.

Facebook on edistänyt asiaa maltillisesti mutta määrätietoisesti

Facebook oli pitkään selaimella toimiva kaveriyhteisö söpöine kissavideoineen. Mobiilivallankumous vei kaverit kännykkään, ja pikaviestimet korvasivat pikkuhiljaa puhelut ja tekstarit.

Facebook osti kuvanjakopalvelu Instagramin vuonna 2012. Yhden miljardin kauppahinta tuntui siihen aikaa käsittämättömän suurelta palvelusta, jolla oli 30 miljoonaa käyttäjää mutta 0 euroa liikevaihtoa. Instasta tuli kuitenkin ajan kanssa äärettömän suosittu – ja uusi kanava tavoittaa kuluttajat, jotka eivät muuten käyttäisi Facebookia.

Vielä isompi järkytys markkinoille oli WhatsApp-pikaviestipalvelun osto 2 vuotta myöhemmin huikealla 19 miljardin kauppahinnalla. Moni epäili Mark Zuckerbergin menettäneen todellisuudentajunsa, mutta taustalla oli vankka näkemys siitä mihin markkina kehittyy. Käyttäjät rakastivat WhatsAppia – toisin kuin Messengeriä, jota käytettiin lähinnä koska se oli kytköksissä Facebookiin. Pian WhatsApp toi miljardi uutta käyttäjää yhä kasvavaan Facebook-yhteisöön. Tässä perspektiivissä 19 dollarin hinta per käyttäjä ei ole enää suuri.

Yhdessä Facebook, Instagram ja WhatsApp loivat yhteisön, josta on vaikea irtautua. Maksaminen kuitenkin puuttuu.

Viimeaikaisia tapahtumia kohti Libran julkistusta

Facebook palkkasi PayPalin entisen toimitusjohtajan David Marcusin vetämään Messenger-yksikköä vuonna 2014. Marcusista tuli myöhemmin Facebookin lohkoketjuhankkeen vetäjä toukokuussa 2018.

Alkuvuodesta 2019 Facebook osti lohkoketjustartup Chainspacen, sekä palkkasi tusinan verran uusia johtajia ja kehittäjiä lohkoketjuyksikköönsä. Toukokuussa Facebook rekisteröi Sveitsiin yhtiön nimeltä Libra. Tästä eteenpäin asiat eskaloituivat nopeasti.

Kesäkuussa Facebook julkisti tarkemmat suunnitelmat Libra- ja Calibra-projekteista. Vaikka julkistusta osattiin odottaa, oli se silti sisällöltään monella tapaa yllätys. Suunnitelmat ovat paljon isommat, nopeammat ja disruptiivisemmat kuin hurjimmissakaan ennustuksissa. Itse aloitin kirjoittamaan artikkelia viikkoa ennen julkistusta ja ounastelin jotain tämän kaltaista, mutta mukaan lähteneiden suuryritysten ekosysteemi, Facebookin ”tasavertainen” rooli osana ekosysteemiä, ja alustan avoimuus olivat yllätyksiä. Lisäksi mukaan on saatu monia maksumaailman portinvartijoita kuten Visa, PayPal ja MasterCard, mitä voidaan myös pitää myös yllätyksenä – erityisesti kun huomioidaan, että Librassa on ennen kaikkea kyse maksamisen disruptiosta. 

Tässä kohtaa on aiheellista poimia tarkasteluun muutama keskeinen termi.

  • Libra on uusi virtuaalivaluutta, joka on tuettu eri fiat-valuutoista koostuvalla valuuttakorilla eli valuuttareservillä. Libra on ns. vakaa virtuaalivaluutta (stable coin), jonka hinta on ankkuroitu eikä markkinan muutokset näin vaikuta merkittävästi sen arvoon.
  • LIT eli Libra Investment Token on virtuaalirahake, jolla Libra Association -järjestön perustajajäsenet ostivat omistusosuuksia järjestelmästä. Anti tehtiin STO (security token offering) -menettelyllä, ja sillä kerättiin yli 250 miljoonaa euroa pohjakassaksi. 
  • Libra Association on Sveitsissä päämajaa pitävä, voittoa tavoittelematon järjestö Libran takana. Se valvoo ja hallinnoi Libran kehittämistä. Järjestö on Facebookin perustama, mutta Facebook on vain yksi perustajaosakas, jolla ei ole enempää valtaa kuin muilla perustajaosakkailla. Tällä hetkellä muita perustajia on 27, ja ne edustavat merkittäviä kansainvälisiä yrityksiä eri aloilta, mukaan lukien, Visa, Spotify, eBay, Uber, Vodafone sekä PayPal.  
  • Calibra on Facebookin kehittämä, Libran käyttämiseen tarkoitettu lompakko. Se tulee olemaan integroitu Facebookin eri palveluihin kuten Messenger, Instagram ja WhatsApp.

Pelkästään Libran julkistusta voidaan pitää merkittävänä päivänä hajautettujen järjestelmien historiassa. Suunnitelmat validoivat monella tapaa niitä lupauksia, joita lohkoketjuteknologialle on hahmoteltu.

Suunnitelmiin liittyviä keskeisiä huomioita:

  • 2,4 miljardin ihmisen yhtenäinen valuutta ja markkina ovat ennennäkemättömiä
  • Libran tavoitteena on tarjota n. 1,7 miljardille pankkijärjestelmän ulkopuolella olevalle ihmiselle mahdollisuus päästä osaksi raha- ja finassimarkkinoita.
  • Libra voidaan nähdä alkusoittona kehitykselle, jossa valtiot ja raha erkanevat toisistaan.
  • Tällä kehityksellä Librasta voi syntyä dollarin tai euron kaltainen keskuspankkivaluutta.
  • Libran vakaus on tuettu muilla rahoitusvaroilla ja -instrumenteilla täysimääräisesti, toisin kuin keskuspankkivaluutat, jotka ovat alttiita yhteiskuntajärjestyksen heilahtelun aiheuttamalle volatiliteetille (mistä Venezuelan bolivar toimii tuoreena esimerkkinä).

Mielenkiinto kohdistuukin nyt eri maiden viranomaisiin miten uusi maksutapa ja valuutta otetaan vastaan, ja miten niitä aletaan reguloida. Tähän asti virtuaalivaluuttojen regulaatiota ovat ajaneet pienet lohkoketju-startupit ja virtuaalivaluuttojen, joista tunnetuimpana Bitcoin, ympärille muodostuneet sidosryhmät. Isojen maksupalvelutoimijoiden ja globaalisti laajasti käytössä olevien palvelujen lähtiessä ajamaan regulaatiota voidaan odottaa myös, että asia tullaan ottamaan entistä vakavammin.

Huolena on, ymmärretäänkö potentiaalisia mahdollisuuksia ja vaikutuksia riittävän hyvin – niin elinkeinoelämässä kuin regulaattoreiden työpöydillä.

Jatkamme aiheesta.

Juha Viitala, Head of Blockchain
Bering & Company

 

 


Want more?

Show all posts