Suomi tarvitsee kansallisen strategian arvon internetille

Tulevaisuudessa globaalit arvonluontipalvelut perustuvat hajautettuihin teknologioihin, kuten lohkoketjuihin ja niihin kytkettyihin arvojärjestelmiin, älyrahaan. Monissa yhteyksissä tästä uudesta kokonaisuudesta käytetään ilmaisua arvon internet.

Arvon internet on oleellinen osa teknologiaan perustuvan talouden kilpailukykyä, ja pitää nostaa vastaavalla tavalla strategiseksi keihäänkärjeksi kuin tekoäly. Ilman arvon internetiä ei tekoälyn täysimittainen hyödyntäminen ole mahdollista.

Esimerkiksi Saksa on panostanut kansallisen lohkoketju-infrastruktuurin mahdollistamiseen. Samalla Suomi on jäänyt kehityksestä jälkeen ja sääntelyn vaikea ennustettavuus on ajanut alan keskeisiä osaajia pois maasta. Näin teknologian ympärille ei ole päässyt syntymään innovaatio- ja kasvuyritysekosysteemiä.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan teettämässä raportissa “Lohkoketjuteknologiat Suomessa ja ehdotuksia kansallisiksi toimenpiteiksi” todetaan: “Suomella on pitkä historia uusien teknologioiden hyödyntämisessä ja myös niiden kehittämisessä. Suomi on ollut vuosikausia maailman kärkimaita kansainvälisissä vertailuissa, joissa on arvioitu kansalaisten digiosaamista, digitaalisten palveluiden käyttömahdollisuuksia ja niiden tarjoamista sekä hyödyntämistä.”

Tekoälyyn liittyviä politiikka- tai kansallisen tason toteutusohjelmia on jo käynnistetty laajalti. Eduskunnassa on rakennettu kansallista tekoälystrategiaa, jonka tavoitteina on nostaa tekoälyn hyödyntäminen Suomessa kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle ja tekoälyosaamisen kokonaisvaltainen lisääminen. Ohjelmissa on sivuttu myös hajautettuja teknologioita ja erityisesti lohkoketjuteknologiaa osana tekoälyn hyödyntämistä.

Raportissa todetaan myös, että on suoranainen ihme, ettei lohkoketjuteknologioiden osalta ole virallista, kansallisesti koordinoitua toimintaa.


Haluamme lisätä päättäjien ymmärrystä arvon internetin merkityksestä yritysten ja yhteiskunnan kilpailukykyyn, ja samalla poistaa tähän murrokselliseen ilmiöön liittyviä uskomuksia ja väärinkäsityksiä.

Mikä on arvon internet

Internet mullisti informaation jakamisen. Se tarjosi tasa-arvoisen ja globaalin alustan kaikille luoda ja jakaa informaatiota ja käydä kauppaa ilman rajoja.  

Arvon internet on internetin seuraava evoluutio. Se on hajautettuihin teknologioihin, kuten lohkoketjuihin perustuva globaali verkko, jossa kaikki voivat tehdä sopimuksia ja siirtää arvoa ohjelmallisesti ja sataprosenttisen luotettavasti ilman välikäsiä.

Digitaalistuvassa maailmassa tarvitaan algoritminen malli luottamukselle, jotta arvoa keskenään vaihtavat osapuolet voivat luottaa arvon siirtymiseen koneiden ja ihmisten välillä. Arvon internet perustuu hajautettuihin protokolliin, joissa tämä luottamus rakentuu läpinäkyvän konsensus-algoritmin ja luotettavan salausteknologian varaan.

Arvon internetin luottamusprotokollat mahdollistavat kaupan käymisen erilaisten tekoälyjärjestelmien, verkkoon kytkettyjen laitteiden ja ihmisten välillä. Raha, arvopaperit ja immateriaalioikeudet liikkuvat siellä ihmisten ja koneiden välillä ohjelmallisesti, ilman välikäsiä.

Arvon internetin päälle voidaan rakentaa kehittyneitä uuden ajan palveluita, mikä avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia innovatiivisille yrittäjille ja yrityksille. Transaktiokustannusten lasku ja automaatio avaavat globaalit markkinat kaikille toimijoille samalla tavalla miten internet mahdollisti informaation levittämisen.

Arvon internetissä prosessit ja transaktiot rakennetaan älysopimuksilla. Ne varmistavat, että arvo osapuolten välillä siirtyy sovitulla tavalla. Arvo siirtyy joko älyrahalla tai tokeneilla, jotka edustavat joko hyödykkeitä, valuuttoja tai arvopapereita.

Arvon internet ei vielä ole standardisoitunut samalla tavalla kuin internet. Se koostuu tällä hetkellä lukuisista eri lohkoketjuista, joita yhdistää niiden rajapinnoissa olevat keskitetyt pörssit, joissa älyrahoja ja tokeneita voi vaihtaa keskenään ja myös muihin valuuttoihin, kuten euroihin ja dollareihin. Teknologian kehittyessä on kuitenkin erittäin todennäköistä, että yleisemmät standardit kehittyvät samalla tavalla kuin aikoinaan internetissä.

Miksi arvon internet on tärkeä

Lohkoketjujen muodostama arvon internet tekee mahdolliseksi siirtää arvoa nopeasti ja pienillä kustannuksilla riippumatta sijainnista tai kellonajasta, ilman välikäsiä. Mikä parasta, arvo- ja omaisuustilejä voidaan luoda täysin ohjelmallisesti, jolloin myös tekoäly voi avata ja operoida omia tilejä autonomisesti.

Tämän takia arvon internet mahdollistaa tekoälylle autonomisuuden useilla tärkeillä osa-alueilla. Tekoäly voi tehdä sopimuksia älysopimusten avulla, ja se voi ansaita ja käyttää älyrahaa ja tokeneita arvon internetissä olevien rajapintojen kautta.  

Arvon internet mahdollistaa myös uuden ajan algoritmiset hallinnon mallit. On jo olemassa ns. hajautettuja autonomisia organisaatioita, joita hallinnoi vain algoritmit. Tällaiset organisaatiot voivat automatisoida ja parhaimmillaan korvata useat julkisten ja yksityisten toimijoiden ylläpitämät rekisterit, vähentää merkittävästi byrokratiaa ja  säästää näin paljon aikaa ja rahaa kaikilta toimijoilta.

Arvon internet on myös alusta hajautetusti hallitulle, mutta yleisesti luotetulle identiteetille. Kun identiteetti voidaan varmistaa luotettavalla tavalla automaattisesti, voivat autonomiset agentit ja ihmiset tehdä sopimuksia keskenään ilman välikäsien tuomia hidasteita, kustannuksia tai rajoituksia.

Tällä hetkellä digitaalisessa taloudessa on monia portinvartijoita, jotka rajoittavat digitaalista taloutta. Pankit, luottokorttiyritykset ja monet muut finanssitoimijat määrittävät ehdot rahojen siirrolle. Maailmassa on miljardeja ihmisiä, jotka eivät voi osallistua digitaaliseen talouteen koska heillä ei ole pankkitilejä. Kansainväliset valuuttasiirrot voivat kestää useita päiviä, ja niiden kulut niin korkeita, että pieniä eriä ei kannata edes siirtää.

Älyrahat ja rahakkeet mahdollistavat myös kaikille pelialalta tutun tavan palkita yhteisön jäseniä siitä, että he kutsuvat kaverinsa mukaan. Tämä mahdollistaa globaalien yhteisöjen kasvattamisen ilman suuria pääomasijoituksia.

Alustatalouden nousu

Globaali liiketoiminta on tänään aika pitkälle digitalisoitunut. Sen myötä perinteisiä toimijoita ovat nousseet haastamaan digitaaliset alustajätit, kuten Google, Apple, Facebook, Amazon ja Microsoft.

Nämä alustatalouden jätit muodostavat tällä hetkellä pääasiallisen digitaalisen jakelukanavan tuotteille. Jos yritys myy mobiilisovelluksia, sen täytyy myydä ne Googlen ja Applen kautta. Jos yritys myy tuotteita kansainvälisesti kuluttajille on Amazon vaikea ohittaa. Kun yritys mainostaa tuotteitaan ja palveluksiaan Google ja Facebook kontrolloivat merkittävää osaa markkinasta. Jos yritys kohdistaa B2B-markkinaan, Microsoft on vaikea ohittaa.

Käytännössä kaikki nopeasti kasvavat suomalaiset teknologiatuoteyritykset ovat riippuvaisia näistä alustajäteistä tavalla tai toisella kasvunsa mahdollistajina. Pienikin muutos App Storen säännöissä tai Facebookin mainosrajapinnoissa saattaa tappaa yrityksiä, joiden liiketoimintamalli nojaa näihin.

Pitkällä aikavälillä alustajätit pitävät leijonanosan kaikista alustallaan tuotetuista voitoista. Arvon internet avaa mahdollisuuden rakentaa uusia hajautettuja kasvun alustoja, jotka jättävät yrityksille ja näiden yhteisöille suuremman osan tuotetusta lisäarvosta.

Tämä on erityisen hyödyllistä pienistä maista, kuten Suomesta, nouseville uusille startup-yrityksille. Koska pienestä maasta harvoin nousee alustatalouden jättejä, on tärkeää, että kasvava yritystoiminta ei ole liian riippuvainen näistä alustoista. Tässä hajautetut teknologiat ja arvon internet avaavat uusia mahdollisuuksia.


Miksi Suomi tarvitsee oman strategian arvon internetille

Tulevaisuusvaliokunnan julkaisun 1/2018 “Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037” mukaan vertaisverkkopohjaiset luottamusratkaisut ja lohkoketjuteknologia ovat teknologioita, joihin liittyvät odotukset kasvavat nopeimmin.

Lohkoketjuteknologioiden yleiskäyttöisyydestä kertoo se, että ne ovat monessa eri arvonluontiverkostossa nopeimmin kasvavia teknologioita, jotka haastavat nykyisiä toimintamalleja.

Suomessa on ollut voimassa virtuaalivaluuttojen verosääntely joka estää tehokkaasti virtuaalirahakkeisiin ja avoimiin lohkoketjuihin perustuvien palvelukonseptien ja lohkoketjuteknologioiden kehittämisen ja hyödyntämisen. KHO:n päätös 29.3.2019 poisti pahimman esteen virtuaalivaluuttojen käytölle, mutta jätti monta tärkeää kysymystä vielä ratkaistaviksi. Näistä keskeinen esimerkki on eri rahakelajien, kuten valuuttojen, hyödykkeiden ja arvopaperien, määrittely ja asianmukainen regulointi.

Eurooppalainen lainsäädäntö on hyvin epäyhtenäinen ja jo nyt on nähtävissä EU:n sisäinen kilpailu jäsenvaltioiden välillä siitä, missä maassa on paras kasvuympäristö nousevan teknologian yrityksille.

Suomen tulisi hyödyntää omia valttikorttejaan, joihin kuuluvat vakaa toimintaympäristö ja hyvin koulutettu, nopeasti uusia toimintamalleja omaksuva väestö. Tätä tulisi tukea uudet toimintamallit huomioivalla  sääntelyllä sekä eri älyrahat ja rahakkeet oikein huomioivalla verotuksella.

Nopein tapa päästä liikkeelle olisi tutustua ja soveltuvin osin hyödyntää asiassa sääntelyn osalta pidemmällä olevan EU-maan, kuten Saksan tai Ranskan, lainsäädännöllinen lähestymistapa lohkoketjuteknologioiden hyödyn mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen.  

Haluamme aloittaa konkreettiset toimet, joilla rakentaa Suomelle arvon internet -strategia, ja kutsumme kaikki aiheesta kiinnostuneet tahot mukaan talkoisiin.

Helsingissä 9.5.2019

Mikko Eerola
Co-founder, Bering & Company
Yksi Lohkoketju: tiekartta päättäjille -kirjan kirjoittajista

Juha Viitala
Co-founder, Bering & Company
Yksi Lohkoketju: tiekartta päättäjille -kirjan kirjoittajista

Mikko Alasaarela
Founder, Inbot
Senior Advisor, Bering & Company